Vielä kaksi viikkoa jäljellä ennen h-hetkeä, kun nousemme yhdeksän muun Fitnessmalli-finalistin kanssa lavalle I Love Me -messuilla 23.10.2016 klo:12:00. Tuo hetki on hetki, mitä olemme kaikki odottaneet viimeiset puoli vuotta. Olemme kulkeneet viimeisen puolen vuoden matkan valmistautuen tuota yhtä päivää varten. Kävelleet kymmenet ja kymmenet kilometrit aamulenkeillä ja treenanneet sadat ja tuhannet tunnit vain ja ainoastaan astuaksemme lavalle tyytyväisenä itseemme ja saavutuksiimme. Vai onko asia kuitenkaan niin?
Ei. Ei ainakaan omalla kohdallani. Itse koen jo pelkästään tämän matkan olleen suurin osa kilpailua. Finaalipäivä on vain päivä, jolloin voittaja ratkeaa. Koen, että nimenomaan tämä matka on se asia, joka on vienyt minua eteenpäin ihmisenä ja tuonut valtavasti uusia, elämää rikastuttavia kokemuksia. Tämä matka on matka, jonka aikana olen oppinut valtavasti lisää itsestäni, treenaamisesta, omasta sietokyvystäni, saavutuksistani ja mikä parasta, tällä matkalla olen saanut yhdeksän upeaa ystävää. Tämä matka itsessään on ollut päämäärä.
Toki odotan myös finaalipäivää ja on hienoa päästä vetämään harjoittelemamme show I Love Me -messu yleisölle, mutta finaalipäivä herättää minussa myös haikeutta. Se on jälleen yhden tarinan loppu, tai ainakin yhden ajanjakson päätös. Tyttöjen kanssa tulemme aivan varmasti pitämään jatkossakin yhteyttä, mutta tietynlainen lopetus yhteiselle matkallemme tapahtuu juuri finaalissa.
Uskon fitnessmallikilpailun antaneen meille jokaiselle upeiden ystävyyssuhteiden lisäksi paljon ikimuistoisia kokemuksia ja oppeja jatkoa ajatellen. Vaikka tämä saattaakin kuulostaa teennäiseltä, en vieläkään koe olevani tyttöjen kanssa kilpakumppani. Me olemme joukkue. Kaikilla meillä on yhteinen päämäärä. Kaikki me haluamme vetää tuo sunnuntain show kunnialla kotiin. Ja yhden meistä voitto tulee olemaan ilouutinen kaupan päälle!
Omaa suosikkiasi pääset äänestämään yleisöäänestyksessä täällä.
Näihin mietteisiin.
-ANNAKOO
