single-image

Ihana kamala imetys.

Viimeviikolla oli kansainväinen imetysviikko ja ajattelin tänään avata mitä ajatuksia imetys minussa herättää ja miten se on meillä sujunut.

Imetys on mielestäni maailman luonnollisin asia ja minusta on hienoa, että siitä nykyään puhutaan enemmän ja se on nostettu myös julkisuuteen. Vaikka en itse jaakkaan imetyskuvia somessania, olen silti äidiksi tulon myötä 150% imetyksen kannalla! Ja julkisilla paikoilla imettäminen on musta TÄYSIN OK. Rinnat on tehty lapsen ruokkimista varten ja siihen niitä tulisi saada käyttää silloin ja siellä, missä lapsella on nälkä.

 

 

Imetys on mielestäni ensinnäkin ihan SUPER MIELENKIINTOISTA ja siistiä! Siis jo se, että minun keho pystyy tuottamaan oikeasti super ravitsevaa ja koostumukseltaan täydellistä ravintoa vauvalleni. Miten uskomatonta se onkaan! Siis ihan yhtä hienoa, kuin se, että sisälläni kasvoi ihmisolento <3 Jo tästä syystä halusin itse imettää, koska se on asiana jo niin hieno ja ainutkertainen juttu. Halusin kokea sen itse.

Imetys myös luo läheisyyttä. Se on sellainen minun ja poikani yhteinen hetki lähekkäin, jolloin ei keskitytä mihinkään muuhun, kuin toisiimme. Koen olevani imettäessäni jollain tapaa korvaamaton ja tunnen ylpeyttä siitä, että pystyn ruokkimaan lapseni ja olemaan lohtuna. Minun ja vauvani keho on myös ollut viimeisen puoli vuotta imetyksen myötä tietynlaisessa symbioosissa. Kun Robertilla on nälkä, tunnen maidon nousevan. Joskus maito nousee ja osaan jo ajatella, että selvä, kohta kuuluu kutsuhuuto ja näin tapahtuu.

Imetystä ja maidon laatua on myös paljon tutkittu ja olenkin lukenut, että äidin keho on niinkin ihmeellinen, että se osaa valmistaa juurikin omalle lapselleen sopivaa maitoa. Pienelle vastasyntyneelle maito on koostumukseltaan tujakkaa tavaraa ja rasvaista, kun taas isommalle, jo kiinteitä syövälle nestemäisempää ja juoksevampaa. Niin viisas järjestelmä! Rinnoista siis tulee sitä, mitä juuri sinun lapsesi tarvitsee. Kuulemma kahta lasta imettävällä äidillä toisesta tulee oikeanlaista maitoa pienemmälle lapselle ja toisesta isommalle. Kätevää!

Kaikkien näiden uskomattomien asioiden lisäksi imetys on lisäksi super ekologista ja tietenkin myös taloudellista. Säästyt jätteiltä ja rahanmenolta, kun imetät lapsesi itse. On myös äärimmäisen helppoa, kun maito on aina mukana ja saatavilla, oikean lämpöistä ja vältyt myös tiskiltä.

 

 

 

Mutta sitten… Imetys voi olla myös kamalaa. Imetys voi olla uuvuttavaa. Imetys voi aiheuttaa suunnatonta ahdistusta ja huonommuuden tunnetta. Imetys voi sattua, maidon tulo voi olla hankalaa, vauva voi saada rintaraivareita, tai kieltäytyä syömästä kokonaan! Imetys voi myös toisille olla ihan automaattisesti pois pelistä oleva asia ja sekin on täysin fine. Se EI TEE kenestäkään huonompaa äitiä, eikä imettävä äiti ole toista parempi. Ja sillä sipuli. Sanoi imetysintoilijat mitä tahansa. Kenenkään ei tulisi joutua tuntemaan itseään huonommaksi äidiksi, jos lapsi kasvaa täysin tai osittain korvikkeella, mutta valitettavasti suomessa tuo imetysintoilu on nyt hieman johtanut siihen. Imetysintoilu on siis mahtavaa. Musta itsestänikin on tullut sellainen, mutta sen varjopuoli on surullista.

Imetys ei ole koskaan ollut meilläkään itsestäänselvyys. Tein kyllä kaikkeni, jotta se onnistuisi ja aloitin maidon lypsämisen jo ennen Robertin syntymää. Välittömästi syntymänsä jälkeen poika alkoi syödä rinnalta ja ensimmäiset kolme kuukautta se sujui meiltä kuin itsestään. Kunnes koitti rintaraivareiden aika. Ne kesti pahimmillaan muutaman viikon, jonka jälkeen imettäminen on aina ollut meille yksi iso sirkus. Milloin on imetetty pilkkopimeässä huoneessa, milloin jumppapallon päällä pomppien, milloin sylissä kävellen, seisten, maaten, istuen, laulaen, leikkien, itkien, luovuttaen… Se ei todellakaan ole viimeiseen kolmeen kuukauteen ollut helppoa ja siksi esimerkiksi julkisilla paikoilla imettäminen ei tule meillä kyseeseen. Menen suosiolla lastenhoitohuoneeseen tai invavessaan, sillä joudun monesti imettämään seisten, eikä joku liinan alla syöttäminen tule meillä kuuloonkaan. Usein pumppaan maidon pulloon mukaan, jotta selviämme helpommalla koko porukka. En kuitenkaan ole vielä halunnut luovuttaa imettämisen suhteen, sillä koen sen kuitenkin olevan tärkeää. Mutta uskokaa, luovuttaminen on ollut monesti jo tosi lähellä. Ainoastaan yöt ovat meillä helppoja. Silloin se onnistuu ilman minkäänlaisia kikkailuja. Silloin se on mukavaa ja helppoa. Joskus päivätkin yllättävät ja imettäminen sujuu paremmin kuin yleensä.

Annoin alunperin itselleni luvan lopettaa, kun poika on puolivuotias, mutta nyt puolivuotispäivän koittaessa ajattelin jatkavani vielä pari kuukautta 🙂 Vaikka imetys on minusta parasta ja maailman luonnollisin asia, voi se jonkun mielestä olla kamalaa ja annan kaikki sympatiat sinne.

 

Millaista teillä imettäminen on ollut?

Onko joku joka on käyttänyt korviketta, tuntenut siitä syyllisyyttä?

 

Ihanaa viikkoa kaikille <3

 

Muistakaa, että te olette juuri parhaita äitejä teidän vauvoillenne, imetitte tai ette.

 

 

-ANNA

6 Comments
  1. Sanna 4 vuotta ago
    Reply

    Meidän imetystaipale ei kestänyt kuin kaksi viikkoa. Se ei meillä vain lähtenyt sujumaan vaikka maitoa olisi kyllä riittänyt. Mun ”suunnitelma” oli imettää ainakin se 6kk mutta eipä näitä aina voi itse vaan päättää. En ole silti kokenut(onneksi) olevani mitenkään huonompi äiti! Hyvin on tyttö korvikkeellakin kasvanut ja nyt ihana 7kk ikäinen neiti 🙂

    • Anna Koo 4 vuotta ago
      Reply

      Ihanaa ettet ole joutunut kokemaan mitään syyllistämistä! Niin ne korvikkeellakin kasvaa <3 🙂

  2. Heidi 4 vuotta ago
    Reply

    Meillä hyvin samantapainen imetystarina kuin teillä, poika huomenna 5kk ja viimeiset 2kk ovat olleet täyttä taistelua imetyksen suhteen. Asiaa hankaloittaa vielä se, etten heru pumpulle ja nykyään poika suostuu syömään vaan toista rintaa. Vaikea tapaus siis! ? yritän nyt ainakin yhden kuukauden sinnitellä! Lisäksi kamalia vatsavaivoja edelleen niin pelkään vähän vaihtaa korvikkeeseen jos sattuisikin paljastumaan vielä vaikka lehmänmaitoallergia ?

    • Anna Koo 4 vuotta ago
      Reply

      No mutta hienosti olet jaksanut jo tähän saakka 🙂 Tsemppiä jatkoon! <3

  3. Juuli 4 vuotta ago
    Reply

    Itellä 1,5kk tyttö ja toistaiseksi imetys on sujunut hyvin.
    Tuosta julkisella paikalla imettämisestä, niin itse käytän silloin imetyssuojaa. Minulle itselle ja varmaan muillekkin on mukavampi kun rintani ovat katseilta piilossa. Oma miehenikin on sanonut, että on todella vaivaannuttavaa, jos joku vieras äiti alkaa kaivelemaan tissiä esille. Että ei tiedä mihin katsella. Itse koen samoin, vaikka kotona kyllä voin imettää vaikka alasti 😀

    • Anna Koo 4 vuotta ago
      Reply

      Jep, minäkin imetin liinan alla silloin kun se vielä onnistui. Ja just niin, että julkisella paikallakin voi imettää ns. ”omassa rauhassa”, suosin sitä itsekkin 🙂 Mun pointti oli se, että se on ihan ok imettää siellä missä lapsella nälkä jos se noin sujuu, eikä äidin ja vauvan tarvitse lähteä kotiin tai jonnekkin vessaan sitä varten 😀

Leave a Comment

Your email address will not be published.

You may like